PasiRonkainen

Onko Suomi Demokratia?

 

Olisi väärin väittää tietäväni vastauksen 100% varmuudella.

 

Voin vain todeta että Suomi on perustuslain mukaan Demokraattinen valtio, eikä tätä perustuslakia ole tähän päivään mennessä tältä osin muutettu.

Suomen vieminen EU - ja Euro järjestelmiin ei ole noudattanut Suomen perustuslakia. Asioista ei ole päätetty demokraattisesti (sitova kansan äänestys).

Suomen sitominen NATO:n isäntämaasopimuksen avulla, USA:n "talutusnuoraan", on törkeä rikos Suomen kansaa ja perustuslakia kohtaan!

Viimeaikaisten hallitusten ja Suomea johtavien henkilöiden toimet ovat ristiriidassa perustuslain ja kansalaisten mielipiteiden kanssa!

Voidaan myös kysyä, mihin näillä jatkuvilla, "perustuslain ja Demokratian joukko raiskauksilla" pyritään ja kenen etuja niillä ajetaan?

Suomen hallitusten- ja valtion johtohenkilöitä sitovat samat lait kuin meitä muitakin kansalaisia, miksi he kuitenkin voivat jatkuvasti rikkoa perustuslakia ja perustuslaillisia oikeuksiamme, joutumatta edesvastuuseen teoistaan?

IPU:n jättämä tutkimuspyyntö SUPO:lle, koskien isäntämaasopimuksen yhteydessä mahdolliseen valtiopetokseen syyllistyneitä kansanedustajia, virkamiehiä ym. valtion johtoa, ei ole ylittänyt edes uutiskynnystä, mistä tämä kertoo?

http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?p=17958179

 

Sen sijaan nyt ollaan SUPO:n hallintoa siirtämässä suoraan sisäministeriön alaisuuteen, miksi näin?

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suojelupoliisin-hal...

 

Minulle sivusta seuranneena välittyy näistä ja monista muista tapahtuneista- ja tapahtumassa olevista asioista yksiselitteinen mielikuva siitä että Demokratiaa ei enää ole ja Suomen johtoa ohjataan maamme rajojen ulkopuolelta.

Ei Suomessa, EU:ssa, eikä missään muissakaan ns. Demokraattisissa maissa, kansalaisilla ole mahdollisuuksia saada ääntänsä kuuluville tai päästä vaikuttamaan asioihin. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä TTIP sopimusneuvottelut, jotka olisi pitänyt keskeyttää EU:n kansalaisten keräämän yli miljoonan nimen adressin johdosta. Millään adresseilla ei ole vaikutusta tehtäviin päätöksiin, puhumattakaan kansalaisten mielipiteiden huomioimisesta käytävissä neuvotteluissa.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3230121/kansalaisaloite-sens...

Onko EU siis totalitarismiin pyrkivä, valtaa pitävän ryhmän hanke, hallita kansaa ja kansakuntia?

Ihmisten on aika "herätä" vakavasti keskustelemaan yhteiskuntaamme vaivaavista ongelmista, vaikka niistä ja niiden syistä järjestelmällisesti vaietaan kaikissa valtamedioissa.

Jokainen meistä voi muodostaa oman mielipiteensä tapahtuneiden ja tapahtumassa olevien asioiden valossa. Kun peilataan tapahtumia jäljempänä oleviin käsitteisiin Demokratiasta ja totalitarismista, ei kenellekkään jää epäselväksi mihin suuntaan ollaan kovaa vauhtia menossa.

 

Aiheeseen liittyvää tietoa Wikistä:

 

Demokratia

 

Demokratia eli kansanvalta on kansanvaltaan perustuva valtiojärjestys tai hallitusmuoto. Demokratian perusajatuksena on, että hallintovalta nousee kansasta ja toteuttaa kansan tahtoa.[1]

Poliittisessa teoriassa demokratia hahmottaa pienen määrän eri valtiomuotojen yhdistelmiä ja myös poliittista filosofiaa. Tavallisena demokratian ominaispiirteenä pidetään, että tärkeimmistä valtiollisista asioista päättää joko kansa itse tai kansan yleisillä vaaleilla kilpailevien ehdokkaiden joukosta valitsema toimielin (parlamentti). Jotta kilpailulliset vaalit voisivat toteutua kunnolla, on tavallisesti katsottu olevan tarvetta ilmaisun- ja lehdistönvapaudelle sekä jonkinasteiselle oikeusturvalle. Armeijan siviilimääräysvalta on usein nähty välttämättömyytenä ehkäisemään sekä sotilasdiktatuuria että armeijan sekaantumista politiikkaan. Joissakin maissa demokratia perustuu tasa-arvo-oikeuksien filosofiselle periaatteelle.

Demokratian pääperiaatteena on enemmistösääntö, vaikka monet demokraattiset järjestelmät eivät noudata tätä kurinalaisesti – edustuksellinen demokratia on suoraa demokratiaa yleisempi[2] ja vähemmistön oikeudet turvataan usein joskus sellaiseksi kutsutulta kuin “enemmistön tyrannia”. Kansan itsemääräämisoikeus on tavallinen, muttei universaali, kannustava filosofia demokratian vakiinnuttamisessa.

Universaalisti hyväksyttyä ‘demokratian’ määritelmää ei ole olemassa varsinkin, kun kyseessä ovat yhteiskunnan ne elementit, joilta sitä vaaditaan.[3] Monet ihmiset käyttävät liberaalin demokratian lyhenteenä “demokratia”-termiä, johon saattaa sisältyä poliittisen moniarvoisuuden, yhdenvertaisuuden lain edessä, oikeuden vedota vaaleilla valittuihin viranomaisiin epäkohtien oikaisemiseksi, oikeusturvan, kansalaisoikeuksien, ihmisoikeuksien ja hallituksen ulkopuolisen kansalaisyhteiskunnan elementtien kaltaisia lisäelementtejä. Yhdysvalloissa vallanjaolla usein viitataan sivuominaisuuteen, mutta muissa Yhdistyneen Kuningaskunnan kaltaisissa maissa parlamentaarinen itsemääräämisoikeus on määräävänä filosofiana (vaikka yleisesti käytännössä pidetään yllä oikeuden riippumattomuutta). Muissa tapauksissa “demokratiaa” käytetään tarkoittamaan suoraa demokratiaa.

Vaikka termiä “demokratia” tyypillisesti käytetään poliittisen valtion asiayhteydessä, periaatteet ovat sovellettavissa myös yksityisiin organisaatioihin[4] ja muihin ryhmiin. Demokratia juontaa juurensa muinaiseen Intiaan, antiikin Kreikkaan[5][6] ja Roomaan, muinaiseen Eurooppaan sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan,[7] mutta nykypäivän mielikuvat demokratiasta ovat merkittävästi erilaiset. Demokratiaa on kutsuttu “viimeiseksi valtiomuodoksi” ja se on levinnyt merkittävästi ympäri maailmaa.[8] Aikojen kuluessa äänioikeutta on laajennettu monilla lainkäyttöalueilla suhteellisen kapeista ryhmistä (tietyn etnisen ryhmän varakkaat miehet), mutta yhä pysyen kiistanalaisena asiana koskien kiistelyn kohteina olevia maa-alueita, merkittävän maahanmuuton alueisiin ja tietyt kansalliset ryhmät poissulkeviin maihin

 

Totalitarismi

Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa.

Käsitteitä totalitarismi ja totalitaarinen järjestelmä alettiin satunnaisesti käyttää 1930-luvulla sellaisista diktatorisista valtioista, joille on ominaista tietyn poliittisen aatteen ehdoton valta, muun poliittisen toiminnan tukahduttaminen sekä yhteiskunta- ja talouselämän valjastaminen palvelemaan tämän poliittisen suuntauksen tavoitteita. Myös Italian diktaattori Benito Mussolini puhui totalitaarisesta valtiosta (ital. lo stato totalitario).[2] Toisen maailmansodan jälkeen käsite totalitarismi levisi tutkijoiden käytöstä nopeasti yleiseen käyttöön sekä tiedotusvälineissä että poliitikkojen puheissa.[2]

Totalitarismin luonnehdintaa

Totalitaristiset valtiot ovat käyttäneet hallintakeinoinaan terroritekoja, vangitsemisia ja laajamittaista propagandaa. Saksassa, Italiassa ja Neuvostoliitossa valtion johto sai laajan kansansuosion muun muassa rakentamansa henkilöpalvonnan ansiosta.[2]

Saksalais-amerikkalainen politiikan tutkija Hannah Arendt julkaisi vuonna 1951 tutkimuksen The Origins of Totalitarianism (totalitarismin juuret). Hänen mukaansa 1900-luvun alkupuolella nousseet totalitaariset järjestelmät erosivat aikaisemmista diktatorisista järjestelmistä muun muassa siinä, että poliittiset laitokset toimivat ainoastaan todellista valtaa pitävän ryhmän lavasteina ja että aate oli vallanpitäjille pelkkä väline kansan hallitsemiseen.[2

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat